Amerikankilpukka (Limnobium laevigatum)

Amerikankilpukka poikasaltaassa suojana ja biosuodattimena.

Amerikan kilpukka on monivuotinen pintakasvi, joka kasvattaa veden pinnalle ruusumaisen muodostelman lehtiä. Sillä on monia nimiä kuten: Amazon frogbit ja South American frogbit (..sekä West Indian spongeplant, Salvinia laevigata, Limnobium stoloniferum, Hydromystria stolonifera ja Hydromystria laevigata). Avointen akvaarioiden lisäksi se sopii erittäin hyvin myös matalikkoihin, ulkolammikkoihin (kestää äärimmäisen kylmiäkin lämpötiloja > 0 C°), paludaarioihin, terraarioihin ja selviää jopa kosteassa maaperässä poissa vedestä, kuten hiekassa tai mudassa. 

Ulkonäkö:

Amerikankilpukan alapuoli.

Amerikankilpukan lehdet ovat paksut ja niissä on kämmenen muotoiset suonet. Lehdet ovat päältä vaaleanvihreät ja niiden alapinta on hyvin vaaleansävyinen vihreä/valkoinen solukkopinta. Ilmatäytteisen solukon avulla lehdet pystyvät kellumaan. Amerikankilpukka on vesikasvina siinä mielessä poikkeus, että sen lehdet ovat (kasvin ollessa täysin tervekkin) rapeat ja helposti murtuvat. Myöskin sen juuret ovat melko hauraat. Lehtien pinnat ovat vahamaiset/vettä hylkivät, joten vesi valuu lehdiltä helposti pois, eikä kastuminen tai vesisumu haittaa muutoinkaan amerikankilpukkaa. Uudet lehdet ovat aluksi rullalla, mutta kasvattavat pian pidemmän varren ja aukenevat. Menestyessään amerikankilpukka säilyttää lehdet terveen vihreinä todella pitkään, mutta olosuhteiden muuttuessa epäedullisiksi amerikankilpukka menee huonoksi paljon nopeammin kuin monet muut akvaariokasvit. Vanhat lehdet muuttuvat toisinaan aluksi kellertäviksi reunoistaan ja sitten sulavat muuttuen ruskeiksi. Nämä pehmeäksi muuttuneet ruskeanharmaat osat tulisi poistaa, ettei se tartu terveisiinkin yksilöihin. Kuollessaan amerikankilpukat hajoavat melko nopeasti, joten kuolleiden osien poistaminen aikaajoin on tarpeen veden likaantumisen estämiseksi. Juuret voivat kasvaa jopa 60 cm pituisiksi ihanteellisissa oloissa, joten monessa akvaariossa ne ulottuvat viihtyessään aivan pohjan tuntumaan. Keskiverto akvaariossa juuret kasvavat noin 20 cm mittaisiksi. Juurien pituudesta ja paksuudesta, sekä lehtien halkaisijasta näkeekin hyvin, että kuinka hyvin amerikankilpukalle on tarjolla sen tarvitsemia ravinteita, valoa ja riittävän hidas virtaus.

Sijoitus akvaariossa:

Virtaavassa kohdassa juuret kietoutuvat kasveihin.

Amerikankilpukka tulisi sijoittaa akvaariossa kohtaan jossa vesi seisoo tai liikkuu erittäin hitaasti. Amerikankilpukat kulkevat veden virtauksessa, kunnes lopulta jumittuvat jonnekkin, jos kasvi joutuisi olemaan jatkuvasti liikkeessä, niin se menestyisi erittäin huonosti, jos lainkaan. Kun se on saanut olla aloillaan riittävän pitkään, niin juuret kasvavat pituutta ja lopulta ne kietoutuvat akvaariossa jonkin toisen kasvin tai akvaariokoristeen ympärille telakoituen näin paikoilleen. Vasemmanpuolimmaisessa kuvassa amerikankilpukka on ollut nopeasti virtaavassa akvaariossa ja juuret ovat kietoutuneet pystysuunnassa useiden akvaarionkasvien ympärille kuin pyörremyrsky, rutistaen kasvit hyvin pieneksi kimpuksi. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa "telakoituminen" on huomattavasti maltillisempaa, koska tässä akvaariossa veden virtausnopeuskin on ollut melko hidas.
Jos akvaariossa on hyvin tehokas valaisin (esim. monimetallivalaisin) ja veden pinta korkealla, niin amerikankilpukan lehdet saattavat kärähtää joutuessaan olla liian lähellä valaisinta.

Merkitys akvaariossa:
Amerikankilpukka tarjoaa akvaariossa turvaa monille pintakaloille esim. synnyttäville hammaskarpeille, mutta erityisesti niiden poikasille. Sen juuret ovat myöskin erittäin mieluista ravintoa kasvissyöjille, joita esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit näykkivät mielellään. Juuret myös keräävät puoleensa pieneliöitä(engl. infusoria) tarjoten niille kasvupintaa, joten kaikki kalat eivät välttämättä näyki juuria itse juurien vuoksi. Myös lehdet maistuvat kasvissyöjille, kuten omenakotilolle, joka jättää suurimman osan muista akvaariokasveista rauhaan. Erityisen suositun pintakasvin siitä tekee, nopea kasvunopeus, suuren koon vuoksi harvennus on helppoa ja se tarjoaa nopeasti varjostusta akvaarioon niin haluttaessa (esim. monniset ja omenakotilot viihtyvät hämärässä).
Lehtien alapinnat soveltuvat myös tiettyjen kalalajien mätimunien kiinnitykseen ja se tarjoaa myös suojaisan paikan pinnantuntumassa synnyttämäisilllään oleville hammaskarppi naaraille (esim. miljoonakala). Samoin labyrinttikalojen kuplapesänrakennus onnistuu amerikankilpukkamuodostelman lomaan mainiosti. Lisäksi suurin osa kalalajeista elää pelossa, jos niiden yläpuoli on paljas pintaan asti, pintakasveilla kuten amerikankilpukalla saadaan luotua turvallisuudentuntua, joka rauhoittaa kaloja (saattaa myös vähentää akvaariosta pois hyppimistä).

Erikoisominaisuuksia:

Istutus märkään hiekkaan.

Amerikankilpukka pystyy kasvamaan myös märässä maaperässä kokonaan vedestä pois esim. terraariossa, kunhan maaperä ei pääse kuivamaan liikaa ja/tai ilma on jonkinverran kosteaa. Jos amerikankilpukkaa kasvatetaan erittäin matalassa astiassa, niin sen juuret tunkeutuvat lopulta pohjamateriaaliin ja tämän jälkeen sen varret saattavat alkaa kasvaa vedenpinnan yläpuolelle taivasta kohti, lehtien alkaessa kasvaa täysin irti vedenpinnasta. Tämän uskotaan johtuvan johtuvan myös amerikankilpukan kasvamisesta liian ahtaasti muiden lajiyksilöidensä seassa. Tällöin lehdet alkavat kasvaa ylävinossa (melkein pystysuorassa) asennossa. Tällaisessa kasvussa lehdet saattavat kasvaa myös ohuempina kuin veden pinnalla kelluessaan. Myös ravinnepuoli, sekä valaistus on oltava kohdallaan, että varsista kasvaisi tarpeeksi voimakkaat noustakseen ylös. Yleensä tällaista vedenpinnasta irtautuvaa kasvua nähdään, kun kasvia pidetään lammikoissa, eikä niinkään akvaario-oloissa.

Virheelliset uskomukset:
Amerikankilpukka eli 'Amazon frogbit' sekoitetaan usein kasveihin nimeltä european frogbit (Hydrocharis morsus-ranae), american frogbit (Limnobium spongia) ja vesihyasintti (Eichhornia crassipes). Näin ollen amerikankilpukan kukinnon kehä- ja terälehtien voidaan kuvitella virheellisesti olevan leveät ja lyhyet, mutta kyse onkin täysin eri suvun kasvista esim. Euroopan frogbitistä. Jotkut ovat olettaneet, että amerikankilpukan lehdet eivät saisi kastua, mikä ei pidä lainkaan paikkaansa. Lehdet ovat hieman vahamaiset ja vettä hylkivät ja itseasiassa amerikankilpukka nimenomaan viihtyy kosteassa ilmassa. Amerikankilpukka ei kuihtuisi pois, vaikka joutuisi olemaan pitkiäkin aikoja kokonaan upoksissa vedenpinnan alapuolella (tätäkin mahdollisuutta on akvaario-oloissa testattu).

Mitat:
Siemenkota on noin 4 - 13 mm pitkä ja 1,7 - 5 mm leveä. Siemenet ovat soikeita, sekä piikikkäitä ja niitä tulee kerralla noin 100 kpl. Siemenkota siemenineen muistuttavat ulkonäöltään kotiloiden munaryppäitä. Ne ovat noin 0.6 - 0.8 mm leveitä ja 0.8 - 1.2 mm pitkiä. Varsi on halkaisijaltaan 2 mm ja lehtien varret jäävät yleensä noin 0,5 - 27 mm pituisiksi ja kasvavat yleisemmin kokonaan vedenpinnan alapuolella. Lehdet ovat 5 - 15 cm halkaisijaltaan, mutta lehdet eivät ole täysin pyöreitä vaan enemmänkin hertan/sydämmen muotoiset. Lehtien korkeus on suurimmillaan 10 mm. Kasvin korkeus on 1 - 5 cm (alkaen juurten ja varsien yhtymäkohdasta, jatkuen vedenpinnan tuntumaan). Nopeasti kasvavat pääjuuret kasvavat normaalisti noin 20 cm (<35 cm) pituisiksi ja niistä lähtee 3 - 5 hitaasti kasvavaa ohuempaa ja lyhyempää sivujuurta.

Kukinta:
Kukintaa ei välttämättä tapahdu koskaan akvaariossa tai se voi tapahtua yllättäen monien vuosien jälkeen kaikkein vanhimpiin yksilöihin, joita ei ole suuremmin trimmailtu. Amerikankilpukka on yksisukupuolinen eli muodostaa uros ja naaraspuolisia kukintoja samaan (tai eri) ruusukemuodostelmaan. Kukinto kasvaa lyhyessä varressa, jossa on 1 - 2 suojuslehteä. Emikukkia (= naaraskukka) on 1 - 3 kpl (joutoheteitä eli lisääntymiskyvyttömiä "miniheteitä" 2 - 6 kpl), joilta puuttuu kukkapohja(= tukipohja, jota vasten emin alaosa eli sikiäin kasvaa. Yleensä kukkapohjasta kasvavat verholehdet, terälehdet ja emit yhteensulautuneena). Hedekukkia (= uroskukka) kasvaa kiemuraisissa varsissa 11 kpl, joissa on 3 verholehteä (väri viher-valkoinen tai kellertävä)(verholehdet kasvavat terälehtien alapuolella) ja 3 terälehteä. Siemeniä tulee kerrallaan runsaasti (>100 kpl) ja ne säilyvät jopa yli 3 vuotta kasvukykyisinä. Kehä- ja terälehdet ovat pitkämäisiä, kapeita ja teräväkärkisiä, muistuttaen muodoltaan keihästä. Kukinta vaatii runsasta typpi-ravinne määrää (oltava eläinperäistä, ei teollisia tuotteita), oikeanlaisen valaistuksen, sekä oikeanlaisen lämpötilan muutoksen (todennäköisesti kylmempään -> syksyn ja talven tulon simulointi).

Luonnon olot: 
Tavataan yleensä hitaasti virtaavista tai seisovissa vesissä luonnossa esim. järvissä, lammikoissa, soissa ja hitaasti virtaavissa joissa. Löytyy myös usein kerääntyneenä patojen reunamille. Luonnossa kukkien pölytyksen hoitaa normaalisti tuuli ja pienten siementen avulla se leviää moninkertaista vauhtia, rönsyjen avulla lisääntymiseen verrattuna. Lämpötilan puolesta sitä voi esiintyä sellaisillakin maantieteellisillä alueilla, joissa talvilämpötila on kylmimmillään vain vähän yli 0 C°. Viihtyy erittäin hyvin emäksissä ja kovempaakin vettä sisältävissä runsasravinteisissa vesissä. Ei pysty muodostamaan talveksi pieniä pohjaan painuvia nuppuja tai, joista se lähtisi keväällä taas kasvamaan. Toisin kuin lähisukulaisensa Hydrocharis morsus-ranae. Kukintaa tapahtuu kausittain kesästä syksyyn. Kasvin siemenet joutuvat luonnossa toisinaan vesilintujen ruuaksi, mutta se ei juurikaan estä tai hidasta leviämistä.

Haitallisuus:
Amerikankilpukka on luokiteltu erittäin haitalliseksi rikkakasviksi esim. Kanadassa, koska sen leviämistä luonnonoloissa on lähes mahdonta pysäyttää kukinnan jälkeen. Amerikankilpukan siementen tuotto on tehokkaampaa, kuin lähes millään toisella pintakasvilla esim. vesihyasintillä. Näin ollen amerikankilpukkaa ei tulisi levittää luonttoon missään päin maailmaa. Pahimmillaan amerikankilpukkaa voidaan tavata jopa 2000 - 2500 kasvia neliömetrillä ja vaikka sitä poistetaan kuorma-autolasteittain kavurilla pois vesistöjä tukkimasta, niin lisää yksilöitä kasvaa siemenistä jatkuvasti.

Lannoitus, ravinteet & valontarve:
Hiilidioksidilisäys ja typpi-lannoitus tehostavat kasvua, samoin kuin tehokas valaisu(saa esim. lehdet kasvamaan halkaisijaltaan suuremmiksi). Jotkut vesikasviharrastajat suosittelevat amerikan kilpukalle jopa 12 h päivittäistä valaisua. Kukintaan yhdistetään yleensä viileä lämpötila ja voimakas uloste-/eläinperäinen typpipitoinen lannoitus.

Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya)
Kunta: Kasvit (Plantae)
Alakunta: Putkilokasvit (Tracheobionta)
Kaari: Siemenkasvit (Magnoliophyta)
Alakaari: Koppisiemeniset kasvit (Magnoliophytina)
Luokka: Yksisirkkaiset kasvit (Liliopsida)
Lahko: Sarpiokasvit (Alismatales)
Heimo: Kilpukkakasvit (Hydrocharitaceae)
Suku: "Solukkokasvit" Spongeplants (Limnobium Rich.)
Laji: Laevigatum

Hintataso: ~ 4 - 5 eur (muutama alku)

Rönsy ja uusi alku.

Lisääntyy: Rönsyillä (rönsyvarret katkeavat lopulta itsestään ja uusi alku irtautuu alkuperäisestä), luonnossa myös kukintojen kautta (joka on mahdollista myös akvaariossa, mutta harvinaista ja epätodennäköistä)

Kasvunopeus: Nopea

Vaikeustaso: Helppo, sopii aloittelijallekkin

Valontarve: Melko voimakkaasta - erittäin voimakkaaseen

Korkeus: 1 - 5 cm

pH: 6 - 7.5
KH: 1 - 5 

GH: 2 - 18dH°

Lämpötila: 18 - 28 C° (kasvaa jopa 2 - 32 C° lämpötiloissa)

Geotooppi: Keski- ja Etelä-Amerikka, levinnyt muunmuassa ranskaan ja afrikkaan