Gadgetissa oli virhe

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Täplämonninen (Corydoras paleatus)

Aikuinen naaras täplämonninen hienossa hiekkapohjassa.
Täplämonninen on tämän hetken kaikkein yleisin panssarimonnilaji (eli monninen), jota akvaarioliikkeistä löytyy. Se pärjää monnisista kaikkein laajimmissa vesiarvoissa ja on yksi kestävimpiä monnislajeja. Täplämonniset ovat lähes poikkeuksetta viljeltyjä. Se on tylppäkuonoinen monnislaji, mutta eri yksilöissä esiintyy jonkinverran ulkonäöllisiä eroja. Lähtöisin se on luonnossa Etelä-Amerikan toiseksi pisimmästä Parana joesta. Se on luonteeltaan melko rohkea, joten sitä näkee akvaarion etuosissakin päiväsaikaankin.
Täplämonnisesta on myös saatavilla ns. aitoa albiino muotoa eli punasilmäisiä albiinoja, sekä huntueväisiä jalostusmuotoja, kuitenkin selkeästi kestävimpiä ja terveimpiä ovat luonnonmukaiset perustäplämonniset.
Se tunnetaan myös nimillä peppered cory ja pippurimonni tai -nen. Kyseinen laji on löydetty jo vuonna 1842 (löytäjä oli Jenyns).

Akvaarion sisustus:
Parhaiten täplämonniset viihtyvät hienohiekkaisessa akvaariossa, josta löytyy hämäriä paikkoja riittävästi (kun monnit viihtyvät jopa täysin pimeissä paikoissa, niin monniset suosivat hämäriä paikkoja). Luolia tulisi olla vähintään yksi ja tähän tarkoitukseen sopivat erittäin hyvin kookosluolat, peittävät katos malliset juurakot ja muut monella kulkuaukolla varustetut luolat. Monniset tarvitsevat vapaata pohjatilaa jossa voivat tonkia hiekkaa kuonollaan ja viiksillään (suodattavat hiekkaa kiduksien läpi ottaen ravinteita talteen, sorassa tämä ei onnistu ollenkaan), mutta myös kasvitiheikköjä, juurakkoja ja luolia. Niiden luontaisessa ympäristössä pohjalla on myös lehtiä, joten akvaarioon voi lisätä vaahteran tai tammen lehden tai pari (ei liian monta etteivät vesiarvot muutu liikaa), värinsä menettäneet kuivahtaneet lehdet eivät pilaa pohjaa niin herkästi, kuin tuoreet ja vihreät.

Happi & hengittäminen:
Täplämonninen hengittäää kidusten kautta ja tulee pohjakalana hieman pienemmällä happimäärällä toimeen, mutta se on myös suolistohengittäjä. Suolistohengittäminen tarkoittaa sitä, että monninen saattaa yhtäkkiä ponkaista todella kovalla vauhdilla lähes pystysuoraan akvaarioveden pintaan ja samalla vauhdilla se syöksyy takaisin pohjaan. Hetkeä myöhemmin täplämonnisen peräaukosta tulee ulos ilmakuplia, koska kala ottaa hapen talteen ja vapauttaa tarpeettoman osan pinnalta/ilmasta hakemistaan kaasuista. Jos täplämonninen ei vapauttaisi hakemaansa ilmaa, se nousisi tahtomattaan veden pintaan kuin ilmapallo. Suolistohengittäminen myös puhdistaa täplämonnisen suolistoa.
Suolistohengittämisen vuoksi akvaariosta saattaa roiskahtaa yllättävänkin isoja määriä vettä jopa yli metrin päähän akvaariosta, joten ainakin sähköjohdot ym. tulee suojata esim. käyttämällä akvaariossa kansilaseja. Yleensä monniset eivät pysty tai edes halua hypätä akvaariosta, mutta veden roiskuminen saattaa olla vaarallista sähkölaitteissa tai aiheuttaa homeongelmia taloon.

Taudit & muut ongelmat:
Kuten monilla monnisilla, on myös täplämonnisten ruokinnassa oltava tarkkana. Täplämonniset syövät kaiken akvaariosta löytämänsä ravinnoksi kelpuuttamansa ja saattavat syödä jopa niin paljon, etteivät jaksa enää pysyä pohjalla vaan pullahtavat veden pintaan ylösalaisin. Jos kala ei tällaisessa tapauksessa pääse omin avuin pois pinnan tuntumasta päivän tai viimeistään kahden päivän sisällä, niin kyseessä saattaa olla uimarakkotulehdus tai jokin muu sisäinen tulehdustila, jolloin kala tulee eristää erilliseen astiaan puhtaaseen veteen ja lääkitä esim. Sera Baktobur ja Sera Baktopur Direct - tuotteilla tai muilla kalan verenkiertoon ja suolistoon päätyvillä lääkkeillä, koska vaikutuksen on oltava sisäinen.
Sorapohjassa monniset eivät pysty käyttäytymään tai muutoinkaan elämään luonnollisesti (mkyös ravinnon saanti hankalampaa), mutta sorassa pahin ongelma on kuitenkin se, että sorapohjassa monnisten suupielet ja viikset usein tulehtuvat ja alkavat sulaa pohjan huonon puhtauden vuoksi, lisäksi sorassa saattaa olla teräviä särmiä, jotka hankaavat viikset lopulta poikki. Ilman viiksiä monniselta puuttuvat tärkeimmät aistit esim. maku- ja tuntoaisti, joiden avulla se normaalisti muunmuassa löytäisi ravintonsa elinpäristöstään.
Ärhäkköjen kalojen kanssa täplämonnisten elämä saattaa olla hyvin stressaavaa ja esim. joidenkin barbilajien tiedetään toisineen repineen elävältä monniselta silmän päästä ruuakseen, joten jos yksisilmäisiä monnisia alkaa ilmetä, ei kyseessä pakosta olekkaan esim. kalatauti.
Yleisesti ottaen täplämonniset ovat kuparimonnisten lisäksi kaikkein kestävimpiä monnislajeja, ne kestävät jopa läpi pahimpien nitriittipiikkien eivätkä kärsi läheskään niin paljon emäksisessä ja puolikovassa vedessä, kuin monet muut monnislajit (kuparimonnista lukuunottamatta).
Muita täplämonniselle tyypillisiä tauteja ovat bakteerien aiheuttamat evien sulamiset, jotka saa hoidettua pois esim. Sera Baktopur ja Sera Baktopur direct - lääkkeillä. Tällaiset suun ja evien sulamiset saattavat myös johtua likaisesta sorapohjasta, jollaiseen monnisia ei muutenkaan pitäisi laittaa asumaan.

Ravinto:
Täplämonniset ovat erittäin tehokkaita akvaariopohjan putsaajia, kun akvaariossa on pohjamateriaalina ainoa monnisille sopiva aines eli hieno hiekka. Monniset estävät pohjan pilaantumisen syömällä kaikki pienimmätkin ravintohiukkaset hiekasta ja myös useamman millin tai parin syvyydeltä hiekkapinnan alapuolelta. tämä pohjan puhdistus onnistuu siten, että monniset suodattavat hienon hiekan kidustensa lävitse ottaen kaiken ravinnoksi kelpaavan talteen ja puhaltaen hiekan kiduskansista ulos. Monniset, myöskään täplämonniset, eivät syö levää eivätkä kasveja tai kasviksia missään muodossa, joten Pleco Tabs tyypiset ruuat eivät maistu niille lainkaan. Sen sijaan esim. Sera Viformo ja JBL NovoTabs ovat mitä parhainta ja laadukkainta ravintoa monnisille.
Periaatteessa monniset syövät vain pohjalta, mutta jos öisin akvaariosta alkaa kuulua jopa hieman äänekästäkin veden lotinaa, saattaa nälkäinen monninen olla syömässä pintaan jääneitä ruuantähteitä ja tämä ei ole edes mitenkään ainutlaatuista kupari- tai täplämonnisista puhuttaessa. Jotkin yksilöt saattavat viettää paljonkin aikaa pinnan tuntumassa, toiset taas eivät oleile lainkaan siellä.

Luonne:
Täplämonniset ovat kilttejä kaikkia muita akvaarion asukkaita kohtaan, mutta syövät monnisten omia munia ympäri akvaariota ja kaikkein pienimmät kalanpoikaset saattavat akvaarion pohjalta joutua täplämonnisten suuhun. Paljon tärkeämpää on se, että toiset kalat eivät kiusaisi monnisia. Monniset eivät myöskään ymmärrä sitä, että jos jollakin kalalajin edustajalla on poikaset ja emo suojelemassa poikasiaan, joten esim. ahvenet joutuvat häätämään monnisia pois poikastensa ulottuvilta jatkuvasti, mikä tosin on ahvenille luontaista käytöstä, koska luonnossa tällaista tapahtuu myös jatkuvasti.

Lisääntyminen:
Täplämonninen liimaa munia lasiin.
Täplämonninen on monnisista yksi helpoimpia lajeja saada lisääntymään. Yleensä lisääntyminen tapahtuu, kunhan monnisia on riittävän suuri parvi >6kpl, mutta mielellään kymmenestä ylöspäin (nimenomaan useita koiraita yhtä naarasta kohden). Veden lämpötila saa pudota esim. veden vaihtamisen yhteydessä 1 - 2 astetta ja jos vesi on normaalisti neutraalia tai jopa emäksistä on hyvä kaataa turvetta siivilään ja osa uudesta viileämmästä vedestä turpeen läpi. Turve ja viileä vaihtovesi simuloivat Amazon joen lähettyvillä olevan Parana joen happamia sadekausia, jolloin monniset yleensä kutevat. pH ei saa kuitenkaan muuttua paljon kerrallaan, eikä nopeasti. Kun kuteminen halutaan käynnistää on syytä ruokkia monnisia jo päivää tai paria päivää ennemmin hyvin proteiinipitoisella ruualla, kuten surviaissääsken toukilla ym. elävällä ravinnolla.
"Kututanssi" on lähtenyt käyntiin kun naaraan perässä ui 1 - 3 kpl koiraita ympäri akvaariota. Välillä naaras pysähtyy koiraan uidessa poikittain naaraan eteen ja tässä vaiheessa seuraa naaraan munien hedelmöitys ns. t-asennossa kun koiras hedelmöittää naaraan tämän suun kautta siemennesteellään. Salamannopeasti munat putoavat naaraan vatsaevien väliin ja naaras lähtee etsimään munille sopivaa paikkaa samalla yrittäen karistaa koiraat perästään hetkeksi. Naaras liimaa munia yleensä akvaarion laseihin, mutta myös kasvien lehdille ja sammalmättäiden sekaan ja joskus jopa suodattimen kylkeen. Kutu tapahtuu yleensä yöllä tai todella varhain aamulla ja usein seuraavana päivänä munia löytyy laseista, kun viikottain vedenvaihto on suoritettu.
Poikaset eivät säily hengissä seura-akvaariossa (itseasiassa monnisten munat eivät edes säily), joten on kaksi vaihtoehtoa: joko aikuiset monniset nostetaan kutemaan erilliseen kutualtaaseen tai monnisten annetaan kutea akvaariossa ja munat nostetaan kasvamaan muualle varovasti sormenpäillä pyörittämällä munat yksitelleen akvaarion laseista irti.
Ensimmäistä kertaa täplämonninen on saatu kutemaan akvaario-oloissa jo reilusti yli sata vuotta sitten ja se on ollutkin ensimmäinen Corydoras suvun laji, jota on akvaarioharrastuksessa ollut ja saatu lisääntymään.

Erittäin helppo ja aloittelijalle sopiva pohjakala, joka puhdistaa akvaarion pohjan ja pitää ainakin hiekkapohjan pintakerrokset kuohkeina ja ilmavina.

Hintaluokka: ~ 4.5 eur/kpl
  • Vesikerros: Pohja
  • Vedenvirtaus: Akvaariossa rauhallinen virtaus (luonnossa Paranajoessa 25 700 (m³/s) tai seisovavetisissä lammikoissa ym.)
  • Koko: Kookas monnislaji: 7 - 8 cm (pienessä akvaariossa jää kitukasvuiseksi 5 - 6 cm)
  • Akvaarion koko: >100 l
  • Akvaarion sisustus: Vähintään 1kpl luola, vaahteran- tai tammen lehtiä pohjalle, runsaasti kasvitiheikköjä mutta myös vapaata tilaa, juurakkoja ja oksia jonkinverran
  • Parvikoko: >6 kpl mielellään aina vähintään kymmenen yksilön parvi
  • Seura:  Voi pitää lajiakvaariossakin, mutta tulee toimeen erinomaisesti seura-akvaariossa
  • Lämpötila: 18 - 24 °C
  • pH: 6 - 7.5
  • GH: 3 - 18 dH°
  • Elinikä: 5 - 8 v (jopa 10 - 15 v suuressa akvaariossa erittäin hyvissä oloissa)
  • Kotimaa: Etelä-Amerikka: Parana joki, Argentiina, Uruguay ja Paraguay
  • Vesityyppi: Humuspitoinen pehmeä, happamahko tai neutraali
  • Muuta TÄRKEÄÄ!: Ei erityispiirteitä, paitsi tulee toimeen monia muita monnislajeja viileämmissä vesissä, ja sietää emäksisempää ja kovempaa vettä paremmin kuin suurin osa monnisista
  • Sukupuolierot: 
    • Naaras näyttää hieman kookkaammalta ja on pulskempi kuin koiras
    • Koiraalla usein selkäevä terävänmallinen ja pitkähkö kun naaraan evät ovat pyöreähköt, sama pätee vatsaeviin (naaraan vatsaevät myös leveämmät)
  • Lisääntyminen:
    • Helppo saada kutemaan
    • Kutu into laukaistaan proteiinipitoisella ruualla, sekä happamahkolla vedenvaihdolla, mikä simuloi Etelä-Amerikan happamia sadekausia
    • Kutuvalmis naaras on selvästi pullea ja usein vain yksi naaras kutee kerrallaan, mutta kutuintoa lisää suurempi parvikoko, jossa on erityisesti koiraita paljon
    • Varsinaista kutemista edeltää kututanssi ja itse hedelmöitys tapahtuu kututanssien välissä T-asennossa (naaras hedelmöitetään suun kautta eli koiras on naaraan edessä poikittain)
    • Kerrallaan naaraan eviin ilmestyy 3 - 5 munaa (iäkkäämmillä naarailla munia on evissään enemmän kerrallaan kuin nuoremmilla), jotka naaras yrittää liimata ympäri akvaariota koiralta salaa, etteivät munat tulisi heti syödyiksi
    • Munia voi tulla kerrallaan jopa 300 kpl ja ne ovat halkaisijaltaan 1.5 - 2 mm kokoisia
    • Munat kuoriutuvat alle viikossa (jopa 3 - 4 päivässä), tähän aikaan vaikuttaa kuitenkin merkittävästi vesiarvot, kuten veden lämpötila. 
    • Hedelmöittymättömät munat homehtuvat ja voivat tartuttaa homeen terveisiinkin muniin ja ne tulee poistaa muiden seasta
    • Poikaset näkyvät pitkänä karvana joka tulee esiin munan päistä, lopulta jäljelle jää ruskuaispussi jolla poikanen pärjää päivän tai pari (kun se on syöty sen erottaa paljaalla silmällä) tämän jälkeen poikaset syövät esim. pieneksi hajonneita Viformo tai NovoTabs tabletteja. Halutessaan poikasia voi ruokkia myös poikasruuilla kuten artemialla, mutta tosiasiassa aikuisten monnisten ruoka sisältää kaiken mitä poikaset tarvitsevat
    • Lisääntyminen on naaraalle hyvin raskasta joten välillä kutemisen aikana ja kutemisen jälkeenkin naaraan pitää saada puuskuttaa ja lepäillä rauhassa, suojaisa akvaario helpottaa oloa
  • Luonne & käyttäyttyminen:
    • Kiltti ja rauhallinen, mutta ruokaa etsiessään saattaa ärsyttää vilkkaalla ruuan etsintä käytöksellä joitain pohjan tuntumassa eläviä kaloja
  • Ravinto:
    • Pohjatabletit ja pelletit (proteiinipitoiset)
    • Pohjalle vajonneet hiutaleruuat
    • Granulaatit
    • Eläväravinto: madot, hyönteiset ym. erittäin kaikkiruokainen, lähes kaikki muu paitsi kasvikset ja leväravinto, jotka eivät kuulu monnisten ruokavalioon muutenkaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti