Tiikerilumme (Nymphaea lotus)

Tiikerilumpeen (vihreä muunnos) kelluslehdet kovan & emäksisen veden akvaariossa.

Tiikerilumme kuuluu lummekasvien heimoon (Nymphaeaceae) ja se tunnetaan myös sen vanhalla nimellä tiikerilootus, egyptinlotus, Sacred lotus, white Egyptian lotus, Sweet Scented Water Lily, Cow Cabbage, Sweet-Scented Pond Lily, Pond Lily, Toad Liy, Nymphaea zenkeri, Wild Pond Lily, Tiger Lotus ja Egyptian White Water-lily. Tiikerilumme ei kuitenkaan ole Lootus (Nelumbonaceae) heimon kasvi, joten vanha nimi johtaa harhaan. Tiikerilumme on ulkonäöltään yksi näyttävimpiä kasveja akvaariossa, mutta joskus akvaristit vierastavat sitä, koska tämä kasvi saattaa estää valonsaannin muilta kasveilta valtavilla lehdillään. Hinnaltaan tiikerilumme ei ole halvimmasta päästä, koska vaikka se kasvattaakin lehtiä nopeasti, niin uusia itsenäisiä alkuja ei niin helposti saadakkaan, jos lainkaan. Tiikerilumme on kelluslehtinen vaan ei kelluva kasvi, joka soveltuu erittäin hyvin, myös avonaisiin akvaarioihin ja ulkoaltaisiin, sekä karppilammikoihin. Kysessä on juurakkokasvi, ei sipuli, eikä oikein myöskään mukulakasvi. Mukulakasveilla on halkaistuna kauttaaltaan yhteneväinen pyöreähkö mukula, kun taas sipulikasveilla on halkaistuna monikerroksinen suomu- tai kerrosvarastolehdistö, juurakko puolestaan muistuttaa mukulamaiseksi paisunutta juurirakennetta. Maavarrella voidaan sitten tarkoittaa esim. kaikkia näitä.

Yleistä: 
Kun akvaarioon tuodaan uusi tiikerilumpeen taimi, niin aluksi kasvaa uppovarsia ja lehtiä, jotka jäävät kauaksi vedenpinnasta, mutta jos varsia ei katkota missään vaiheessa, niin ennenpitkään kasvaa pidempiä varsia selvästi pienempi kokoisine kelluslehtineen, varret itseasiassa kasvavat helposti akvaariotakin korkeammaksi, jolloin kelluslehdet ulottuvat joka puolelle akvaarion pintaa. Varsia ja juuria karsimalla kasvi pysyy upposkasvia, mutta myös erittäin voimakas valaistus vähentää kasvin tarvettaa kasvattaa pintalehtiä. Sen voisi ulkoiselta olemukseltaan odottaa olevan hidaskasvuinen ja vaikea kasvi, mutta se kasvattaa vähintään yhden lehden viikossa ja täyttää koko akvaarion yllättävänkin nopeasti. Aluksi kasvaa varsi, jonka päässä on kahdeksi rullaksi kääriytynyt lehti, varren kasvettua haluamalleen korkeudelle lehti avautuu ja on jo valmiiksi melkoisen kookas, mutta kasvaa nopeasti vieläkin kookkaammaksi.

Sijoittaminen akvaariossa:
Tiikerilumme kannattaa sijoittaa keskelle akvaariota, sekä pituus-, että leveyssuunnassa, koska tiikerilumme leviää joka suuntaan jopa 30 cm säteellä. Pohjamateriaalina kannattaa käyttää soran sijaan hiekkaa, jossa lannoitteet pysyvät paremmin. Juuria ei tarvitse jättää hiekan pintaan, kuten vallisnerian kohdalla, vaan juuret tunkeutuvat varsin hyvin kaikkein pienirakeisimmassakin pohja-aineksessa.

Luonnon olosuhteet:
Luonnossa tiikerilummetta esiintyy ojissa, lammikoissa, järvissä, joissa ja suoalueilla. Näissä vesistöissä ne ovat sijoittuneina kohtiin, joissa vesi ei juurikaan virtaa tai on täysin seisovaa esim. rauhalliset jokien levennykset ym. Luonnossa tämä kasvi saa myös runsaasti ravinteita ja auringonvaloa, joka auttaa myös kukinnon syntymiseen. Luonnon oloissa afrikassa lämpötila on noin 27 °C.

Vesiarvot:
Viihtyy parhaiten tehokkaasti valaistussa, happamassa, kirkkaassa/puhtaassa vedessä, joka virtaa hitaasti ja on suhteellisen lämpöistä. Kyseessä on kuitenkin erittäin helppo ja nopea kasvuinen kasvi, joka menestyy myös neutraalissa tai hieman emäksisessä ja kovemmaskin vedessä ja vaikka vesi virtaisikin kohtuullisen nopeasti. Tämän ovat monet akvaristit saaneet todeta omassa akvaariossaankin, vaikka päinvastaistakin on väitetty. Korkea pH-arvo toki haittaa mikroravinteiden imeytymistä kasviin, mutta pohja- ja neste lannoituksella on mahdollista pitää tiikerilumme kukoistavana myös emäksisessä vedessä.

Ulkonäkö:
Suuret lehdet (halkaisijaltaan jopa 20 cm) kasvavat pinnalla, jos niiden annetaan kasvaa pintaan, mutta kukka kasvaa jopa hieman pinnan yläpuolelle. Kukka (myös halkaisijaltaan lähes 20 cm) on yleensä vitivalkoinen keltaisella kukinto-osalla, mutta siinä saattaa näkyä pilkahdus vaaleanpunaistakin. Kasvista on olemassa akvaarioharrastuksessa kahta värivaihtoehtoa, punainen ja vihreä. Molemmissa värivaihtoehdoissa lehtien alapinnat ovat violetin värisiä. Vihreässä versiossa lehti on pääsosin vihreä, mutta siinä on punertavia (viiniinpunaisia, mutta lehden alapuolella enemmän violetin värisiä) laikkuja. Punaisessa versiossa lehdet ovat pääosin punertavia, mutta niissäkin on punertavia laikkuja. Lehdissä esiintyy myös lähes ruskehtavia sävyjä, mutta vähemmän. Kasvin juuret kasvavat todella pitkiksi, joka suuntaan, ja ne ulottuvat pienemmissä akvaarioissa helposti koko akvaarion pohjapinta-alalle hiekan alla. Usein tiikerilumme on liian kookas kasvi pieniin akvaarioihin, ja se saadaankin kasvamaan hieman kitukasvuisena, kasvattamalla se alunperin sopivan pieneen ruukkuun akvaarion pohjalla. Akvaarioharrastuksessa esiintyvistä tiikerilumpeista on usein poistettu kokonaan juurakko, josta uusia tiikerilumpeen alkuja kasvaisi. Ne poistetaan jo tahallisestikkin siksi, että akvaristit eivät pystyisi myymään kyseistä kasvia toisilleen, vaan rahat päätyvät akvaarioliikeiden kautta kasvin viljelijöille.


Lannoitus, ravinteet & valontarve:
Tiikerilummetta voi pohjalannoittaa esim. punasavikuulilla ja valotehoa voi tarjota tavallistakin runsaammin (ei kuitenkaan ole syytä pidentää valaisuaikaa, vaan valon laatu ja määrä ovat tärkeitä 12 h ehdoton takaraja ja 8 h on jo riittävästi) jolloin kannattaa lisätä myös hiilidioksidin määrää. Pohjalannoituksen lisäksi voidaan käyttää myös nestemäistä lannoitusta, mutta pohjalannoituksen merkitys on huomattavasti suurempi. Näin kasvunopeus kiihtyy selvästi. Tiikerilumme menestyy kuitenkin varsin hyvin jopa ilman minkäänlaista lisälannoitusta ja ihan tavallisella keskiverto valomäärällä. Kukintoa haluttaessa auringonvalokin on hyväksi, eikä pintalehtien varsia saa katkoa.

Tiikerilumme lääketieteen käytössä:
Tiikerilummetta käytetään myös yrttinä lääketieteellisiin ja ravinto tarkoituksiin. Siitä hyödynnetään kukat (teeksi lämpimän hyvänolontunteen saamiseksi tai tupakan tapaan poltettavaksi), varret , siemenet (mausteeksi), lehdet (ihonhoitoon, ihonalaisiin loistulehduksiin, raskausvaikeuksiin ja silmävaivojen hoitoon) ja juurakot (punatautiin, ripuliin ja yleisiin heikkoustiloihin). Muita käyttötarkoituksiaovat esim.: parkinsonin taudin hoitoon, mielialalääkkeisiin, dementiaan, sepelvaltiomotautiin, tehokkaaksi erektiolääkkeeksi, kouristeluun, näkö/silmä ongelmiin, ripulilääkkeeksi, vastustuskyvyn parantamiseen ja skitsofrenian hoitoon. Näitä ominaisuuksia mahdollistaakseen, tiikerilumme sisältää mm.: Nuciferiinia, fosfodiesteraasia, apomorfiinia, bioflavonoidia, glukoosia, raffinoosia, galakturonihappoa, aminohappoa, mannitolia, sakkaroosia ja fytosterolia. Tiikerilumme on myöskin antibakteerinen kasvi eli bakteerimyrkkyjä sisältävä, mikä usein herättää akvaristien mielenkiinnon.

Muuta hoitoon liittyvää:
Mikäli tiikerilumpeen ei haluta valloittavan akvaariota täysin, voidaan varsien trimmaamisen lisäksi tiikerilumme kaivaa akvaarionpohjasta ylös aika-ajoin (esim. kerran vuodessa) ja katkoa juuret lyhyemmäksi, samalla kannattaa puhdistaa ja möyhiä pohja huolellisesti. Tämä kannattaa tehdä myös kasvin kasvutaukojen jälkeen, jolloin tiikerilumpeen juuret voivat alkaa mädäntyä pilalle. Kasvutaukoa ei periaatteessa akvaario-oloissa pitäisi tapahtua, mutta on mahdollista jos osmoottiset olosuhteet, lämpötila, ravinteiden tai valon saanti muuttuu merkittävästi jossain vaiheessa. Myös selvästi kärsineet lehdet varsineen on syytä poistaa pilaamasta vettä ja viemästä tiikerilumpeen kasvupotentiaalia. Tämä kasvi saattaa pitää kasvutaukoja myös hyvissä oloissa määräajoin.

Hintaluokka: ~ 6.5 - 16 eur (hidas ja vaikea lisääntyminen nostaa hintaa)

Lämpötila: 23 - 28 °C

Heimo: Nymphaeaceae

pH: 5 - 8

KH: 1 - 8 

GH: 1 - 20 °dH

Korkeus: 20 - 80 cm

Leveys: 25 - 60 cm

Valontarve: Keskiverto (kasvua nopeutettavissa huomattavasti tehokkaammalla valaistuksella)

Vaikeustaso: Helppo

Lisääntyminen:  

• Oikeissa olosuhteissa, pienellä kärsivällisyydellä lisääntyy akvaario-oloissakin, mutta silloinkin erittäin hidasta. Monilla akvaristeilla lisääntymistä ei tapahdu
• Joskus todella harvoin juurista lähtee kasvamaan oma itsenäinen mukulaa muistuttava juurakko, josta saattaa lähteä kasvamaan uusi kasvi, mutta vain jos uudessa juurakossa on kruunu (eli varren tyviosa, joka esim. ruokasipulilla erottuu helposti)
• Lisääntyy myös kukinnon kautta, kun kukinto alkaa olla kuolemaisillaan ja siemenet putoavat pohjaan ja lähtevät itämään, mutta akvaariossa kukintoa ei välttämättä tapahdu. Kasvi on kaksineuvoinen ja täten pölytystä, eikä kahta erillistä kasvia tarvita. Tiikerilumme kukkii öisin
• Luonnossa todella helposti leviävä kasvi, kasvaa jopa rikkaruohomaisesti täyttäen lammikot ja muut hitaasti virtaavat vedet
• Ei lisäänny juurista rönsyilemällä, kuten esim. vallisneriat, vaan juurakosta, jotka ovat kaksi eri asiaa, akvaariotiikerilumpeilla on harvoin alunperin juurakkoa lainkaan

Geotooppi: Itä-Afrikka; Niilin joki, Madagascar, levinnyt myös muualle kuten Etelä-Aasiaan