Partalevä (Compsopogon sp.)

Tiikerilumpeen vanhimman lehden vallannut partalevä, kuvan rapu ei syö ks. levää.

Partalevä tunnetaan tieteellisellä nimellä Compsopogon sp. ja englanninkielisellä nimellä, Staghorn algae. Se kuuluu punaleviin(Rhodophyceae). Yleisesti ottaen akvaristit vihaavat kaikkia levälajeja akvaarioissaan, mutta partalevä saattaa kasvaa muuallekkin, kuin kasvien pinnoille, esim. suodattimen ym. akvaariotekniikan pinnoille ja myös akvaariolaseihin, jolloin se luo akvaarioon luonnollista ulkonäköä. Lisäksi partalevä ei peitä kasveja, yhteyttämistä estäen, ainakaan yhtä tehokkaasti kuin monet muut levälajit, mutta on silti melko sitkeä levälaji, josta tuskin levämyrkyilläkään eroon pääsee.

Yleistä:
Partalevä kuuluu punaleviin (ei ruskoleviin, eikä viherleviin), joita suomen ympäristössä tunnetaan ainakin 25 erilaista lajia (maailmalla yli 5000 lajia). Näistä lajeista vain todella harva menestyy seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä. Monet punalevälajit ovat luonnossa nykyään jopa uhanalaisia, koska yleisestiottaen viihtyvät puhtaissa vesissä, ja nykyään vesistöt on pilattu maailmanlaajuisesti. Vaikka monet punalevälajit viihtyvätkinpehmeissä ja happamissa vesissä, niin partalevä kuuluu näistä lajeista Suomen ympäristössä vähemmistöön ja laji viihtyykin kovassa ja emäksisessä vedessä eli vedessä jonka sähkönjohtavuus on suuri. Muihin akvaariossa esiintyviin levälajeihin verrattuna partalevä ei kasva kasveihin suurelta pinta-alalta, eikä myöskään ole lainkaan lujasti kiinni kasvissa talluksella eli sekovarrellaan (monet muut punalevät puolestaan ovat erittäin lujasti kiinni), vaan lähtee todella kevyesti nyppäämällä irti. Usein partalevää tarttuu tahattomastikkin käsiin silloinkin kun ei ole ollut tarkoitus poistaa levää tai tehdä kasveille mitään. Se ei myöskään esiinny välttämättä ympäri akvaariota, vaan saattaa ilmetä hyvinkin pienillä alueilla. Todennäköisimmin partalevää löytyy akvaariossa ylemmistä kerroksista, läheltä valonlähdettä, eikä hämäristä tai pimeämmistä pohjakerroksista. Koska punalevät esiintyvät yleensä merivedessä, ei kalkkikaan ole partalevälle ongelma, vaan pikemminkin hyödynnettävä ravinne.


Ulkonäkö & tunnistus:

Alkuperäinen salamavalo kuva.

Luonnollisia värejä korostettu.

Akvaariossa partalevä ei näytä punaiselta, vaikka se punalevä onkin, vaan se näyttää tumman vihreältä (harhaanjohtavasti joskus puhutaan myös harmaasta tai harmahtavasta sävystä), jopa lähes musta. Alkoholilla kasteltuna partalevästä saadaan esiin sen punainen väri, jota voidaan hyödyntää lajin tunnistamisessa. Myös tietynlaisessa valaistuksessa punainen väri voi tulla esiin, esim. valokuvauksessa salamavalon avulla.

Partalevä koostuu haarautuvista pitkistä haituvista ja näitä haaroja on jokaisessa haituvassa useita. Partalevä kasvaa helposti yli 7 cm pitkäksi, jopa lähes 10 sentin mittaiseksi. Se kasvaa kasvien lehtien reunoille, eikä niinkään keskellä lehtiä. Se ei myöskään muodosta pistemäisesti tupsuja, vaan kasvaa ikäänkuin rivissä muistuttaen ulkonäöltään ihmisen partaa. Useimmiten partalevää löytyy kasvin vanhoilta jo hieman kärsineiltä lehdiltä, joten kasvien trimmaaminen saattaa myös auttaa asiaa. Valitettavasti partalevä kuitenkin viihtyy myös kaikkein nopeimmin kasvavien kasvien pinnoilla, toisin kuin levät yleensä ottaen. Tunnistukseen ei tarvita mikroskooppia tai muitakaan erityisiä konsteja, koska kyseessä on hyvin tunnusomainen ja yleinen akvaariossa esiintyvä levälaji.

Partalevän aiheuttaja:

• Partalevä on emäksistä ja kovempaa vettä sisältävän akvaarion ongelma, koska korkea pH-, liian matala CO₂- ja liian korkea KH-arvo edesauttavat ks. levälajin kasvua
• Toinen merkittävä tekijä on virtaus, partalevää ilmestyy juuri niiden kasvien lehdille jotka ovat suodattimen aiheuttaman virtauksen kohdalla
• Lisäksi nitraatti- ja fosfaatti-pitoisuus tulisi pitää mahdollisen alhaisena, nitraattia saattaa olla paljon, jos kaloja on liikaa tai on harrastettu yliruokintaa tai akvaariossa on paljon kuolleita kasvin osasia tai muuta biojätettä. Fosfaattia akvaarioon tulee yleensä nimenomaan kalojen ruuissa, joten yksi paastopäivä viikossa ja riittävän niukka ruokinta auttaa asiaa
• Jos kaikki muu on kunnossa ja silti akvaariossa on partalevää, niin on syytä tarkistaa valaistus, loppuunkuluneet valaisimet kerjäävät leväongelmia, mutta partalevän kohdalla valaistus ei saa olla liian voimakas. Myöskin valaisimet joissa on korostettu vääriä värilämpötiloja eli aallonpituuksia tai muodostavat myös UV-säteilyä, voivat edesauttaa partalevän kasvua

Partalevästä eroon:

• Jos akvaariossa veden ei ole edes tarkoitus olla emäksistä, niin laske veden pH-arvoa, ohjeita löydät muunmuassa tästä linkistä, pH-arvoa laskemalla myös CO₂-pitoisuus nousee automaattisesti. KH-arvo on yleensä vesijohtovedessä jo alunperin matala, mutta pohja-aineksen (esim. itse pihasta kerätyn soran, hiekan tai kivien) mukana saattaa akvaarioon päästä karbonaatteja ja bikarbonaatteja. Myöskään simpukan kuoria ym. ei pidä etenkään happaman veden akvaarioon laittaa.
• Tarvittaessa lisää akvaarioon hiilidioksidia ja kasvien tarvitsemia ravinteita, paitsi fosfaattia
• Mikäli akvaariossa ei ole kaloja, jotka vaativat rajua vedenvirtausta, eikä hapesta ole pulaa, niin suodatinta voi säätää pienemmälle, jolloin virtaus hidastuu, suodattimen virtauksen voi myös ohjata kasveista poispäin
• Pidä yksi paastopäivä viikossa kaloillesi, vältä yliruokintaa, vähennä ruokinta määriä hieman
• Kokeile toista valaisinmerkkiä, jos epäilet käyttämääsi valaisinta tai olet kuullut ks. merkin aiheuttavan levää (eri valaisimissa on todellakin eroja). Varmista ettei sinulla ole liian tehokas valaistus ravinteiden ja hiilidioksidin määrään nähden.
• Varmista ettei akvaarioon pääse auringon valoa ja, että valaisimesi ei tuota lainkaan UV-valoa
• Lyhennä valaisuaika noin 8 tuntiin vuorokaudessa
• Nypi suurimmat esiintymät käsin pois ja vältä poistettavia haituvia putoamasta takaisin akvaarioon, poista kasvin osat joita ei saa enää puhtaaksi tai ovat jo muutenkin kärsineet
  
• Hanki partalevää syöviä vesieläimiä akvaarioon, kuten leväsukarapuja (syövät myös pieniä kaloja saksillaan) tai leväbarbeja (parvikala, joka vaatii >240 l akvaarion!!). Väitetään myös, että partamonnit ja palettikalat söisivät partalevää. Yleensä levää syövät vesieläimet eivät kuitenkaan punaleviin, kuten partalevään, koske pitkällä tikullakaan
• Vähennä rautapitoisuutta akvaariossasi