Töyhtökääpiöahven (Apistogramma cacatuoides)

Töyhtökääpiöahven (naaras).

Töyhtökääpiöahven (koiras) - Super orange värimuunnos.

Yleistä:
Töyhtökääpiöahven on haaremi kala ja se kuuluu kääpiöahveniin. Se menestyy kääpiöahvenista muita lajeja paremmin jopa hieman emäksisessä ja kovemmassakin vedessä, vaikka ihanteelliset vesiolot ovatkin humuspitoinen pehmeä ja neutraali tai hapan vesi. Se pystyy lisääntymään ja säilyttämään lisääntymishalunsa pH-arvon ollessa jopa 7.5 ja kokonaiskovuuden ollessa reilusti yli 10 dH° suuruusluokkaa, myös poikaset selviytyvät ja kasvavat tällaisissakin vesioloissa, mutta terveyden ja elämänlaadun kannalta olisi syytä käyttää pehmeää ja neutraalia tai lievästi hapanta vettä.

Viljelymuunnokset ja luonnonmuoto:

Töyhtökääpiöstä on olemassa luonnossakin useampi värivaihtoehto, mutta viljellyissä töyhtökääpiöissä on saatavilla esim. Super Orange, Super Red, Double Red ja Triple Red eli käytännössä evien oranssien ja punaisten värien määrä ja mahdollinen kuviointi vaihtelee eri viljelymuodoissa ja evät voivat olla joko yksiväriset tai sisältää mustia kuvioita.

Naaraan & koiraan reviirikäyttäytyminen:

Töyhtökääpiöahven on normaalisti muita kaloja kohtaan kiltti, mutta lisääntymisajankohtina niistä tulee melko agressiivisia ja suojelevaisia. Naaras varaa itselleen pienen reviirin ja ajaa sen ympäristöstä kaikki muut kalat pois (varsinkin oman lajin naaraat). Koiras saa vierailla naaraan luolassa vain parittelun aikana, tämän jälkeen uroksella ei ole asiaa luolaan, eikä liian lähelle munia eikä myöhemmin lähelle poikasia. Koiraan tehtäväksi jää pitää naarasta huomattavasti isompaa reviiriä, mistä johtuen akvaarion koko tulisi olla mahdollisimman suuri, koska tässä vaiheessa koiras alkaa hyökkäillä muiden kalojen kimppuun lähes tauotta, mutta pääasiassa pohjalla oleilevien lajien kimppuun. Yleensä tämä lajin ominainen lisääntymisajan agressiivinen käytös on sitä vaarallisempaa ja hurjempaa, mitä vähemmän naaraita on. Eli 2 naarasta on parempi kuin 1, mutta 3 naarasta on silti selkeästi parempi kuin 2. Poikasten synnyttyä naaras ohjaa ne pois luolasta, tarvittaessa ottamalla poikaset suuhunsa, ja sitten puhaltaa ne haluamaansa paikkaan, jossa poikaset voivat etsiä pieneliöitä ruuakseen. Töyhtökääpiöahvenet ovat älykkäitä kaloja ja naaras saattaakin kuljettaa poikaset yöksi tai ruokinnan ajaksi takaisin luolaan turvaan tai ihan mistä tahansa syystä kun kokee, etteivät poikaset ole turvassa. Nimenomaan yön aikana poikaset tulevat yleensä syödyiksi. Poikaset kasvavat akvaariossa emon hoivassa moninkertaisesti nopeammin kuin erillisissä poikasastioissa. Erikoinen piirre naaraissa on se, että naaras saattaa kaapata akvaariosta toiselta naaraalta poikaset ja alkaa kasvattamaan näitä ominaan. Naaraat myös pyrkivät pitämään luolansa sisäpuolen ja välittömän läheisyyden tyhjänä kaikista akvaarion muista vesieläimistä, toisinaan naaraas saattaa jopa kantaa kierteissarvi- tai jonkin muun kotilon suullaan ulos luolastaan.

Poikaset & emon suojeluvietti:

Töyhtökääpiöahven on äärimmäisen poikasiaan suojeleva laji, mutta saattaa silti toisinaan syödä omia tai toisen naaraan poikasia, jos naaraan ottaa yksin kutualtaaseen luola ja munat mukanaan, niin naaras syö varmasti ennenpitkään itse kaikki munansa. Jos poikaset jättää akvaarioon niin ne voivat selviytyä joitain päiviä, mutta yleensä tulevat lopulta syödyiksi (isohkossa ja tiheäkasvustoisessa altaassa saattavat kasvaa aikuiseksikkin), joten helpoin ja tehokkain keino on imeä ilmastinletkun pätkällä vastasyntyneistä poikasista osa pieneen esim. 5 l suuruiseen astiaan ja suorittaa minimissään joka toinen päivä jopa 100% vedenvaihto (tällöin tärkeää, että lämpötila ja muut vesiarvot pysyvät muuttumattomina). Vaihdettavan veden voi ottaa hanasta, jos halutaan minimoida sen mahdollisuus, että kippoon ehtisi syntyä nitriittiä ja myös poikasruokien käyttö on tällöin helpompaa (vesi ei ehdi pilaantua kun vettä vaihdetaan jatkuvasti). Poikasia voi ruokkia aluksi artemialla tai poikasille tarkoitetulla jauhe- tai nesteruuilla. Poikaset ovat syntyessään todella pieniä ja kehittyvät akvaariosta ja emostaan eristettynä hitaasti, joten niiden kasvatus ja varsinkaan hengissä pitäminen ei ole helppoa tai itsestään selvää. Poikasilla on tapana pysyä porukassa pienellä alueella, näin ollen ne eivät emosta erotettunakaan lähde hajaantumaan ympäriinsä vaan hakevat toisistaan turvaa. Jos poikaset eivät tule syödyiksi synnyinakvaariossaan, niin niitö ei sieltä kannata poistaa, koska siellä ne ne kasvavat huomattavasti nopeammin, eikä akvaristin tarvitse puuttua kasvattamiseen mitenkään.

Koiraan tehtävät:
Koiraan elämäntehtävänä on toimia erotuomarina eli koiras menee yleensä nopeasti keskenään ärhentelevien naaraiden väliin ja vieläpä usein ajaa toisen riitaosapuolen pois paikalta. Koiras myös suojelee naaraan jälkikasvua ja reviiriä etäältä. Yleensä koiras ei kiinnitä naaraisiin huomiota silloin kuin naaras yrittää liehitellä koirasta vaan pikemminkin näyttää täysin välinpitämättömältä ja ui ohitse. Lisääntymisajan ollessa ajankohtainen tämä kuitenkin muuttuu. Jos akvaarioon tuodaan uusia naaraita, niin koiras saattaa uida näiden perässä tutkien ja ihaillen uusia naaraita, kun taas joissain ahvenlajeissa vastaanotto ei todellakaan näin "lämmin" ole. Koiras on myös hieman määräileväinen naaraita kohtaan, toisinaan se saattaa ikäänkuin pakottaa naaraan ottamaan jonkin tietyn luolan pikku reviirikseen ja jää luolan suuaukolle vielä vahtimaan, ettei naaras tule ulos. Tällaista käytöstä saattaa näkyä enemmänkin alkuaikoina, eikä myöhemmin enää välttämättä lainkaan.

Kestävä, mutta silti herkkä laji:

Töyhtökääpiö on melko kestävä kalalaji (kestää hengissä parhaillaan rajuimpien nitriittipiikkienkin ajan), mutta se on silti äärimmäisen herkkä kuljetuksille ja uusiin vesiarvoihin tottumiselle, joten totuttaminen pitäisi tehdä todella hitaasti ja kaloille pitäisi järjestää mahdollisimman rauhalliset ja turvalliset olot (=töyhtökääpiöahvenet voivat olla toisiaan kohtaan hyvinkin julmia pienessä karanteenialtaassa). Yleensä ottaen on erittäin huono idea pakata koiras ja naaraat samaan kalapussiin kuljetusten ajaksi, koska ahtaassa pussissa yleensä ärhäkkäin yksilö tekee muiden olon todella kurjaksi oli se sitten naaras tai koiras. Pahinta olisi kalapussia avatessa löytää kuolleita/tapettuja yksilöitä kalapussista, joten yksi töyhtökääpiöahven / kuljetuspussi on turvallisin vaihtoehto.

• Vesikerros: Pohja (/keskivesi)
• Vedenvirtaus: -
• Koko: 6 cm (naaras), 9 cm (koiras)
• Akvaarion koko: >120 l
• Akvaarion sisustus: Vähintään 1kpl luola (simpukan kuori, kookosluola, sammalella peitetty juurakko, saviruukku tai vastaava) yhtä naarasta kohden, vaahteran tai tammen lehtiä pohjalle, runsaasti kasvitiheikköjä, juurakkoja ja kiviä paljon
• Parvikoko: Haaremi eli 1 koiras & 2 - 3 naarasta (jos 3 naarasta, niin ongelmia vähemmän)
• Seura: 
• Lajiakvaario / seura-akvaario
• Ei muita reviirikaloja
• Lämpötila: 24 - 28 °C
• pH: 5 - 8
• GH: 8 - 15 dH°
• Elinikä: 3 v
• Kotimaa: Etelä-Amerikka: Kolumbia, Peru ja Brasilia; Amazon
• Vesityyppi: Humuspitoinen pehmeä, happamahko tai neutraali
• Muuta TÄRKEÄÄ!:
• Ei kahta koirasta tai haaremia koskaan samaan akvaarioon ellei akvaarion koko ole useita satoja litroja
• Sukupuolierot: 
• Täysikasvuisena koiras on selvästi naarasta kookkaampi ja naaras on  perusväriltään keltainen, kun taas koiras on harmaa
• Uroksella selkäevän alussa on kolme pitkää ja osittain irralista ruotoa ja selkäevä on muutoinkin kookkaampi kuin naaraalla (naaraallakin irtonaisia ruotoja selkäevän alussa)
• Naaraan pyrstö on perusmallia, kun taas uroksen pyrstö on hieman lyyra tyyppinen
• Myynti-ikäisistä poikasista sukupuolen erottaminen ei ole akvaarioliikkeissä helppoa, kun akvaarioon tulleesta haavista säikähtäneet naaraat menettävät värinsä ja saattavat muistuttaa hyvinkin paljon koiraita
• Useiden viikkojen ikäisistä poikasista puolestaan sukupuolen erottaa kokoerosta, urokset ovat huomattavasti kookkaampia kuin naaraat
• Lisääntyminen:



9 vk ikäisiä poikasia.

• Kun töyhtökääpiöahvenet tuodaan uuteen akvaarioon, niin naaras valtaa itselleen reviirin tutustuttuaan ensin uuteen ympäristöönsä
• Naaraasta tulee hiljalleen agressiivinen ja ennen pitkää koiras ja naaras parittelevat
• Naaras kerää luolan tai akvaarion pohjalta munat ja liimaa ne luolan kattoon ja seinämille. 
• Jossain vaiheessa naaras johtaa poikaset kiertämään akvaariota ja etsitään ravintoa. Samalla suojaten niitä joka hetki, mutta myös koiras suojelee poikuetta hieman etäämmällä huomattavasti naarasta isommalta alueelta
• Töyhtökääpiö ahven pystyy lisääntymään muutamassa kuukaudessa jo useita kertoja, mikäli poikaset tulevat syödyiksi tai ne on otettu talteen erilliseen poikasaltaaseen

Vanhemmat suojelemassa poikasiaan.

• Luonne & käyttäyttyminen:
• Lisääntyessään muuttuu agressiiviseksi, mutta on silloinkin muita kalalajeja kohtaan kohtuu vaaraton. Sen sijaan oman lajin edustajia saattaa kuolla, koiras voi tappaa naaraan, naaras voi tappaa toisen naaraan tai jopa koiraan, luontaisen poikasten suojelu vietin hallitsemana
• Liian pienessä akvaariossa oman lajin välillä aiheutuneet kuolemat ovat yleisimpiä
• Toisilleen uhittelevat naaraat aukovat kiduskansiaan, värisyttävät kehoaan ja huiskivat pyrstöllään toista naarasta kohti

• Ravinto:
• Ahvenille tarkoitetut raeruuat, proteiinipitoiset pohjatabletit, krilli ja tubifex
• Eivät yleensä syö lainkaan hiutaleruokaa, leväruokia, eikä minkäänlaisia kasvisruokaa, kyseessä on petokala
• Elävä ravinto tulisi kuulua poikkeuksetta töyhtökääpiöahventen ruokavalioon
• Laji on erittäin nirso ravinnon suhteen, sylkee usein ruuan pois suustaan, jos siinä on vähänkin vikaa kalan mielestä
• Syö pohjasta ja keskivedestä, mutta oppii ennenpitkään tulemaan jo hieman ennen ruokintaa pinnan tuntumaan eli syövät myös pinnalta