O2 – Happi

Happea tarvitsevat ja kuluttavat kaikki kasvit (öisin), kalat, kotilot, ravut ja hyvänlaatuiset bakteerit (erityisesti nitrifikaation aikana) jo ihan hengissä pysymisen vuoksi. Kaloille tappavan alhainen happimäärä on lajista riippuen 0.5 – 2.0 mg/l paikkeilla, mutta happipitoisuus tulisi pitää aina välillä 4.0 – 10 mg/l, akvaarion asukkaiden terveyden takaamiseksi. Ympäröivässä ilmassa happea on yli 20% ilman kokonaiskaasumäärästä ja veteen sitä imeytyy sen mukaan, mikä on veden lämpötila, pH-arvo, vedenpaine (eli miten syvällä vedessä ollaan), veden liike (akvaariossa mataluuden vuoksi lähinnä pintaveden liike), suolapitoisuus yms.

Eli happea on teoriassa eniten kylmässä rajusti virtaavassa vedessä, jossa pH on >7, kasveja paljon ja voimakas ilmastus öisin, mutta kaloja, rapuja ja kotiloita vähän, eikä yliruokintaa harrasteta ja kuolleet kasvin osat yms. irtojäte poistetaan ajallaan ennenkuin ehtivät tulla hajotetuiksi. 

Hapen määrä akvaariossa eri lämpötilojen mukaan löytyy tämän blogisivuston artikkelista "T - Lämpötila" tästä linkistä.

Hapen määrää ei pidä myöskään liioitella esim. lisäilemällä akvaarioon ilman syytä happea tuottavia kemikaaleja, koska liika happi, varsinkin vähänkin korkeammissa painetiloissa, on vaarallista. Täysin liioiteltu happipitoisuus saa pahimillaan aikaan kaloille tajuttomuuden, hengitysongelmia, hengityselinten vaurioitumista tai tulehdustiloja. Ja hieman ylimitoitettu happimäärä aiheuttaa stressiä niille kalalajeille, jotka ovat tottuneet luonnossa pärjäävään pienemmällä happimäärällä. Liikaa happea ei akvaarioon kuitenkaan voi syntyä itsestään vaan ainoastaan itseaiheutetusti. Jos happea tarvitsee jollain keinoin lisätä, niin suorita lisäys aina hitaasti ja vähän kerrallaan ns. hallitusti. Valitettavast pienempinäkin liikamäärinä happi on pahasta myös kasveille ravinteiden käytön kannalta.

Kemiallisessa mielessä happi on hyvin reaktiivista eli happi yhtenä osapuolena saa aiheutettua helposti erilaisia reaktioita, kuten palamisreaktioita. Korkea happipitoisuus muuttaa veteenliukenevia kaksiarvoisia ravinteita veteenliukenemattomiksi kolmiarvoisiksi, jolloin kasvit eivät pysty niitä enää hyödyntämään, esim. Fe₂ -> Fe₃. Tätä ongelmaa voidaan kuitenkin lieventää C-vitamiinilla tai kelaattipitoisilla kasvilannoitteilla ja akvaarion pohjaaineksella.

Lisää happea akvaarioon ja riittävän happimäärän takaaminen?

• Happea saa lisää akvaarioon järjestämällä pintaveden riittävä liikkuvuus esim. riittävän tehokkaalla sisäsuodattimella. Ilmastin tai sisäsuodattimeen liitettävä ilmastinsuutin eli diffusoori on vieläkin tehokkaampi tapa saada happea. Ihanteellista olisikin pitää ilmastin päivällä pienellä (tai kokonaan pois riippuen akvaarion kuormituksesta ja kasveista) ja säätää yöksi täydelle teholle, koska valojen sammuessa kasvitkin alkavat kuluttaa happea. 

• Riittävän hapen määrän takaamiseksi akvaarioon ei saa laittaa liian paljon kaloja eli ylikansoittaa akvaariota ja aitoja kasveja tulisi käyttää muovikasvien sijaan ja kasveja tulisi olla määrältään riittävästi.

•  Hajoavaa biojätettä ei saa päästää liikaa akvaarion, koska mitä enemmän biojätettä on niin sitä enemmän nitrifikaatio bakteerit kuluttavat happea. Kerää siis kuolleet kasvit, kalat ym. aika ajoin akvaariosta pois. Älä yliruoki kaloja.

• Ärimmäisessä hätätapauksessa happea saadaan välittömästi lisäämällä veteen vetyperoksidia, lue tarkemmat ohjeet artikkelista "Happikato", jonne pääset tästä linkistä.

• Lisäämällä akvaarioveteen, tai jos happipulaa on kuljetuksen aikana kalapussissa niin kalapussin veteen, happitabletti valmistajan annostusohjeiden mukaisesti. Happitabletteja saa esim. akvaarioliikkeistä.