Gadgetissa oli virhe

lauantai 19. toukokuuta 2012

Malawi ja Tanganjika-akvaariot

Yleistä:
Malawi ja tanganjika järvet ovat afrikassa sijaitsevia kookkaita järviä. Näissä järvissä kalat ovat olleet vuosituhansien ajan eristyksissä muista maapallon kalalajeista, mutta sikäläiset kirjoahvenet ovat alunperin lähtöisin sieltä mistä muutkin kirjoahvenet ja siten sukua muualla eläville kirjoahvenille. Evoluutio on kulkenut pikakelausvauhdilla eteenpäin näissä ahtaasti asutuissa järvissä, joissa vaihtoehtona on ollut kuolema sukupuuttoon tai selviytyminen tavalla tai toisella. Näin ollen näiden järvien kirjoahventen älykkyyskin on ehtinyt kohota korkeammalle tasolle kuin muualla tavattavilla ja käyttäytyminen vaihtelee eri lajien välillä suurestikkin. Ahvenista löytyy petokaloja jotka esittävät kasvissyöjää (ulkonäkö ja sininen väritys lähellä kasvissyöjälajin ulkonäköä) muka kauhoen pohjahiekkaa suuhunsa ja päästessään lähemmäs pienempiä ahvenlajeja se haukkaakin suuhunsa pahaa aavistamattoman uhrinsa. Jotkut kirjoahvenet tekeytyvät kuolleeksi maaten kyljellään pohjalla (Nimbochromis livingstonii hautautuu puoliksi pohja-aineeseen ja Aristochromis chrityi keijuu vedessä kyljellään kuolleen näköisenä), ne jopa pystyvät pidättämään hengitystään jonkin aikaa (pysäyttäen kidusten liikkeen täysin), odottaen pienempien lajien tulevan katsomaan kuolleeksi tekeytynyttä petoa, joka haukkaa sitten uhrinsa salamannopeasti suuhunsa. Käen tavoin toimivat lajit onnistuvat saamaan poikasensa loisimaan suuhautojien suuhun, jossa nämä syövät suuhautojien omien poikasten ruskuaisainepussit ja aiheuttaen näiden kuoleman. Monenlaisia loisia, teeskelentelijöitä ja yhteisymmärryksessä tapahtuvaa yhteiseloa esiintyy.

Muita näissä järvissä eläviä otuksia ovat petomonnilajit, jotka syövät muunmuassa kirjoahvenia öisin pimeässä, mutta joiden omat poikaset saattavat tulla kirjoahventen syömäksi. Nämä monnit elävät myös jossain määrin tiettyjen pienikokoisten kirjoahventen kanssa symbioosissa, pienet kirjoahvenet tuovat poikasensa monnien pesään kasvamaan. Molemmat hyötyvät, koska pienikokoiset kirjoahvenet eivät pystyisi itse puolustamaan poikasiaan pitkään ja monnit hyötyvät sitten, että kun poikasia katoaa niin osa kadonneista poikasista onkin kirjoahventen, eikä heidän omiaan. Omituisinta tässä yhteistyössä on se, että kyseinen pieni kirjoahven laji kuuluu normaalioloissa monnien öisten saalitusretkien ruokalistalle. Myös joitain kotiloita ym niviäislajeja esiintyy näissä järvissä.

Ravintona kalat käyttävät eri nilvinäislajeja, kalojen pinnoilla esiintyviä loisia, toisten kalojen suomuja ja eviä,toisten kalojen munia, planktonia, toiset kalat, levä, kasvit yms.

Malawi on valtio afrikassa, jonka halki kulkee Itä-Afrikan, maankuoren repeämistä syntynyt, hautavajoama. Tämän hautavajoaman pohjalla puolestaan sijaitsee kuuluisa Njassajärvi, jossa elää tuhatkunta kirjoahven lajia, joista noin puolet esiintyvät maailmanlaajuisestikkin ainoastaan Njassajärvessä. Njassajärveä kutsutaan akvaarioharrastuksessa usein valtion nimen mukaan Malawijärveksi. Malawijärvi on pinta-alaltaan erittäin kookas 26 000 km2, mutta pitkämäinen ja syvyyttä sillä on ~ 700 m. Vesi on hieman viileämpää kuin Tanganjikajärvessä eli ~ 25 - 28°C. pH-arvo on väliltä 7.8 - 8.5. KH-arvo 12-13 °dH, kokonaiskovuus GH 4 - 5 °dH ja Sähkönjohtokyky ~ 240 µS/cm.

Malawijärvessä elää suuhautojia eli kirjoahvenia, jotka kasvattavat poikasensa suunsa sisällä yllättävänkin kookkaiksi ennenkuin vaputtavat poikaset veteen. Jotkut lajit ottavat poikasensa suuhunsa (ylensä naaras) vain siksi, että voisi siirtää poikaset aika-ajoin turvallisemmalle alueelle.

Tyypillisiä kaloja ovat Astatolilapia (Astatotilapia), Haplochromis (Altiocorpus, Corematodus, Hemitilapia ym), Mbuna ja Tilapaaniines kaloista suuhautojalajit (Nyasalapia, Oreochromis) ja hiekkaan synnyttäjät (tilapia).

Tanganjikajärvi on yksi maailman suurimpia järviä, pinta-alaltaan lähes 32 000 km2, mutta se on myös maailman syvin järvi, syvimmillään jopa 1.4 km. Tanganjika järvessä ei kasveja esiinny kuin muutamia ja niitäkin hyvin harvakseltaan, sen sijaan pohja on täynnä levän peittämiä kiviä. Tanganjika järven pohjalla ei kuitenkaan asustele kaloja, vaan niitä tavataan ainoastaan 15% syvyydellä koko järven syvyydestä. Vesi tässä järvessä on äärimmäisen kovaa ja emäksistä pH-arvon ollessa 7.5 - 9.2 luokkaa. Sen lisäksi vesi on melko lämmintä ~27°C ja varsinkin pintavesi on erittäin puhdasta ja hapekasta. KH-arvo 17-18 °dH, kokonaiskovuus GH >8 °dH ja Sähkönjohtokyky ~ 625 µS/cm.

Tanganjika järvessä elää ahvenlajeja, jotka ottavat tyhjiä kotilon kuoria kodikseen, jonne ne sitten siirtävät munat ja jossa naaras pystyy jälkeläisiään suojelemaan. Näin siksi, että koiraat ovat yleensä kookkaampia, eivätkä edes mahdu näihin kotilon kuoriin sisälle. Yleensä koiras valitsee kotilonkuoren ja alueen majapaikaksi, jonka naaras käy katsastamassa ja ollessaan tyytyväinen, pariutuu koiraan kanssa. Toisinaan tietyt kirjoahvenet varastavat toisten koiraiden pesästä ei ainoastaan tyhjiä kotiloita, vaan naaraan jolla on jo poikaset, koska naaraan jo valitsema kuori on varmuudella hyvä lisääntymistä ajatellen. Tämän jälkeen koiras pakottaa naaraan luopumaan poikasistaan täyttämällä kuoren hiekalla, lopulta poikaset kuolevat ja koiras saa itselleen uuden kumppanin.

Tanganjika järvessä on jopa yli 150 kirjoahvenlajia. Tyypillisiä lajeja ovat keisarikirjoahvenet Tropheus moorii ja jopa 70 cm pitkäksi kasvava (yksi maailman suurimmista kirjoahvenista) Boulengerochromis microlepi, sekä Julidochromis-suvun ahvenet, kuten ruutukoruahven Julidochromis marlieri.

Akvaarioolosuhteet ks. järville:
Näissä järvissä elää lähinnä vain muutamia kasveja ja niitäkin hyvin harvakseen esim. anubias eli keihäslehti suvun kasveja ja vallisneriaa, sen sijaan levän peittämät, luolia ja piilopaikkoja muodostavat kivirykelmät, sopivat eritääin hyvin tämän tyyppisiin akvaarioihin. Jos välttämättä haluaa, niin ks. vesioloissa menestyy myös karvalehdet ja jaavansaniainen. Myöskin vapaata uintitilaa tulee jäädä runsaasti. Koska kasveja ei ole sitomassa ravinteita ja myrkkyjä, täytyy suodatuksen olla kasviakvaarioita tehokkaampi ja vedenvaihtoja ei saa missään nimessä laiminlyödä.
HUOM!! On erittäin tärkeää tiedostaa, että syvällä asuvat kirjoahvenlajit vaativat hyvin himmeän valaistuksen, joka painottuu siniselle värialueelle, koska luonnossa syvällä vedessä on hämärää ja vain sininen valo läpäisee vettä syvemmälle. Liian kova valaistus kadottaa kaloista kauniit värit ja aiheuttaa stressiä, näin ollen kasvejakaan ei välttämättä Malawi tai Tanjanjiga akvaarioihin kannata laittaa paitsi jos valitaan biotoopiksi matalat rantaosat ks. järvistä.
Tämän tyyppisissä akvaarioissa joudutaan käyttämään veden kovettamiseen muutakin kuin kalkkia ja karbonaatteja/bikarbonaatteja, joten oikeat vesiarvot saadaan varmimmin ks. tarkoitukseen valmistetuilla kaupallisilla suola-valmisteilla, joita valmistaa esim. Seachem. Veden tulee sisältää oikeina pitoisuuksina muunmuassa seuraavia aineita: kalsium, Magnesium, kalium, natrium, alumiini, jodi ja rauta.
Sopiva kokoluokka akvaariolle on 180 - 500 l, riippuen kalalajeista, joita akvaarioon aiotaan hankkia. Kasvien puuttumisen vuoksi kookkaampi akvaario on erittäin suositeltava. Juurakkoja ei kannata käyttää tai ainakin on syytä varmistaa, etteivät ne vaikuta vesiarvoihin kuten pH-arvoon. Kalalajeja kannattaa ottaa useampaa, koska luonnossakin hyvin pienellä alueella asuu useita eri lajeja.

Malawi ja Tanganjika tyyppiset akvaariot eivät sovi aloittelijalle ja jo pidempään makeanveden akvaariota harrastaneiden akvaristienkin tulee olla tekemättä olettamuksia perus makeanvedenakvaariotietämyksen pohjalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti