Gadgetissa oli virhe

tiistai 1. toukokuuta 2012

Columnaris (Flexibacter columnaris [suu- ja evärutto])

Taudin aiheuttaa Flavobacterium colomnare bakteeri, joka viihtyy paremmin hieman kovemmassa ja emäksisessä, kuin pehmeässä ja happamassa vedessä. Mitä lämpöisempää vesi on, sitä aktiivisempia bakteerit ovat ja saavat nopeammin tuhoa aikaiseksi. Kyseessä on muutenkin hyvin nopeasti leviävä tauti, joten se voi hyvinkin pienessä ajassa levitä kaikkiin akvaarion kaloihin. Bakteeri ei selviä hengissä murto- tai merivedessä eli se ei siedä suolaa.

Tätä tautia voidaan kutsua joskus virheellisesti myös suuhomeeksi, mutta homeesta ei ole kyse vaan bakteereista. Bakteerit hyökkäävät yleensä kalan suupieliin, eviin tai kiduskansille, mikä ilmenee ulkonäöltään hometta muistuttavina pumpulimaisina valkoisina laikkuina. Jos bakteeri pääsee kalan sisälle verenkiertoon, niin kalalla on huomattavasti vähän mahdollisuuksia selvitä hengissä.

Taudin tunnistaminen:

Sisäisen tartunnan saaneen kalan tunnistaa passiivisesta, jopa uneliaasta käyttäytymisestä. Kala saattaa myös muuttua hieman värittömäksi ja jopa menettää ruokahaluaan.

Ulkoisen tartunnan (suu, kidukset, evät ja kyljet) tunnistaa tihentyneestä hengityksestä. Kalan suu muuttuu valkoiseksi ja kidukset ruskehtaviksi sieltä täältä ja/tai kauttaaltaan terveen voimmakkaan punaisista värittömän vaaleanpunaisiksi. Tartunnan saanut kala yrittää todennäköisesti hangata tartunta kohtaa akvaariossa oleviin esineisiin ja kasveihin. Tautia aiheuttavan bakteerin tunnistaa kuolleesta kalasta vähintään 400 X suurennukseen pystyvällä mikroskoopilla. Taudin bakteerit näkyvät ohuina valkoisina ”suonina” mikroskoopissa.

Jos tautia ei huomata ja aleta lääkitsemään riittävän ajoissa, niin kala joudutaan lopettamaan, ettei se joudu kärsimään enempää. Aikaa riittävän aikaiseen tartunnan huomaamiseen on parista päivästä muutamaan tuntiin, riippuen veden lämpötilasta. Mitä lämpöisempää vesi akvariossa on, sitä nopeammin tauti pitäisi havaita ja hoito aloittaa.
Taudin hoito:

Hoidossa tulee lähteä siitä, että akvaariovesi pidetään puhtaana (vedenvaihto ennen lääkitystä, hajoava biojäte pois ym). Oikeaoppisesti toteutetut suolakylvyt auttavat tuhoamaan bakteereita, mutta tietyt kalalajit eivät kestä lainkaan suolaa ja ensimmäistä kertaa (huonosti) toteutettu suolakylpy voi muutenkin itsessään jo tappaa kalan. Myös pH-arvon ja lämpötilan laskeminen auttavat ks. bakteerien nujertamisessa. Tetran yleislääke GeneralTonic tai Seran baktobur tehoavat tämän taudin ulkoisiin oireisiin, mutta myös kalan sisälle päässeet bakteerit saa kuriin esim. Sera baktopur direct:llä joka tunkeutuu kalan suolistoon ja verenkiertoon kidusten ja suun kautta (se valitettavasti tuhoaa myös hyvänlaatuiset nitrifikaatio bakteerit akvaariosta, joten nitriitti on syytä tarkkailla). Kalan oma immuniteetti täytyy kuitenkin olla kunnossa, että taudista pääsee täysin eroon eli laadukkaita kalanruokia, eikä pelkkää kuivaruokaa vaan myös elävää ravintoa.

Akvaariovesi jossa tauti on puhjennut tulee eristää mahdollisista muista akvaarioista hoidon ajaksi, koska tauti voi levitä esim. haavien tai muiden välineiden mukana toiseen akvaarioon, jossa tauti puhkeaa ja leviää myös räjähdysmäisesti.

Lääkityksen jälkeen on syytä tehdä vedenvaihto, että kuolleet haittabakteerit saadaan pois akvaariovettä pilaamasta. Lääkejäämät saa pois aktiivihiilisuodatuksella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti